Suurin osa alle kouluikäisistä lapsista täyttää liikunta- ja unisuositukset – ruutuaikasuositus tuottaa haasteita - Folkhälsan

20 joulukuuta 2019

Suurin osa alle kouluikäisistä lapsista täyttää liikunta- ja unisuositukset – ruutuaikasuositus tuottaa haasteita

Neljäsosa alle kouluikäisistä suomalaislapsista täyttää samanaikaisesti liikunta-, ruutuaika- ja unisuositukset. Helpoiten täyttyvät liikunta- ja unisuositukset, kun puolestaan ruutuaikasuositus tuottaa selvästi enemmän haasteita. Lisäksi havaittiin, että liikunta- ja unisuositusten täyttyminen on yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen, kertoo tuore tutkimus.

Liikunnalla ja unella on useissa aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen, kun puolestaan runsas ruutuaika on yhdistetty haitallisiin seurauksiin. Tutkimus selvitti, kuinka moni lapsista täyttää annetut suositukset kaikkien kolmen aiheen osalta, sekä onko suositusten täyttyminen yhteydessä painoindeksiin tai vyötärönympärykseen. Tutkimuksessa käytettiin DAGIS-aineistoa, jossa oli mukana 778 lasta Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Lapset olivat 3–6-vuotiaita.

Lasten liikuntaa mitattiin vyötäröllä olevalla liikemittarilla viikon ajan vuorokauden ympäri, minkä lisäksi vanhemmat raportoivat lasten päivittäisen ruutuajan sekä nukkumaanmeno- ja heräämisajat. Lasten pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin. Tutkimuksessa sovellettiin Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreita suosituksia, jonka mukaan alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla päivittäin: 1) liikuntaa vähintään 3 tuntia, josta vähintään 1 tunti kohtuukuormitteisesti, 2) ruutuaikaa enintään 1 tunti ja 3) unta 10–13 tuntia.

BMC Public Health -lehdessä julkaistut tulokset osoittivat, että 24 prosenttia lapsista täytti kaikki kolme suositusta. Kun suosituksia tarkastellaan erikseen, liikuntasuosituksen täytti 85 prosenttia, ruutuaikasuosituksen 36 prosenttia ja unisuosituksen 76 prosenttia lapsista. Lisäksi todettiin, että liikunta- ja unisuositusten täyttyminen, yhdessä tai erikseen, olivat yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen. Tuloksessa on huomioitu lasten ikä ja sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä vuodenaika.

– Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että ruutuajan yhteydestä alle kouluikäisten lasten terveyteen on toistaiseksi vielä vähän tutkimustietoa, jonka vuoksi ruutuaikasuositus perustuu suhteellisen kevyeen näyttöön. Hienoa oli kuitenkin nähdä, että niin moni lapsista täytti liikunta- ja unisuositukset, tutkija Marja Leppänen Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta ja Helsingin yliopistosta sanoo.

– Toisaalta on muistettava, että tämä poikkileikkaustutkimus ei kerro syy-seuraussuhteesta. Voi olla, että lapset, joilla on korkeampi painoindeksi ja isompi vyötärönympärys, liikkuvat ja nukkuvat vähemmän.

– Alhaisen vastausprosentin (24 prosenttia) sekä osallistujien maantieteellisen rajoittumisen vuoksi otos saattaa myös olla jokseenkin valikoitunut. Koko väestön tasolla suositusten täyttyminen jää todennäköisesti alhaisemmaksi, Leppänen toteaa.

Tutkimusten mukaan käyttäytymismallit alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa. DAGIS-tutkimusryhmä suositteleekin kiinnittämään huomiota koko perheen käyttäytymiseen – erityisesti ruutujen käyttöön, mutta myös riittävän liikunnan ja unen varmistamiseen.

– Tulokset eivät sinällään ole yllätys, sillä aiemmissa tutkimuksissa on vastaavasti raportoitu unen ja liikunnan käänteisestä yhteydestä painomuuttujiin. Perinteisesti näitä kolmea aihetta on kuitenkin käsitelty toisistaan erillään, joten tutkimustuloksemme tuovat uuden näkökulman usean käyttäytymisen yhdysvaikutusten osalta. Löydöksemme korostavat, että painoindeksin ja vyötärönympäryksen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota useaan käyttäytymiseen samanaikaisesti. Optimaalisen ”cocktailin” selvittäminen vaatii vielä kuitenkin lisää tutkimusta, Leppänen tiivistää.

Monivuotisessa DAGIS-tutkimushankkeessa tutkitaan 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten elintapoja ja hyvinvointia. Tutkimus on tehty Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Marja Leppänen, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, marja.leppanen@folkhalsan.fi, puh. 044 788 1067

DAGIS-tutkimusryhmän johtaja, dosentti Eva Roos, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, eva.roos@folkhalsan.fi, puh. 050 407 6382

Viite: Marja Leppänen, Carola Ray, Heini Wennman, Cristina Alexandrou, Katri Sääksjärvi, Leena Koivusilta, Maijaliisa Erkkola, Eva Roos. Compliance with the 24-h movement guidelines and the relationship with anthropometry in Finnish preschoolers: the DAGIS study. BMC Public Health. 2019 Dec 3;19(1):1618. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-019-7967-7