Jannina Viljakainen-Diop väittelee tohtoriksi - Folkhälsan

26 lokakuuta 2020

Jannina Viljakainen-Diop väittelee tohtoriksi

Terveystieteiden maisteri Jannina Viljakainen-Diop aloitti työskentelyn Fin-HIT-tutkimuksessa ensimmäisen kerran vuonna 2014 kenttätyöntekijänä. Viime vuodet hän on kirjoittanut väitöskirjaansa, ja nyt kova uurastus palkitaan, kun väitöspäivä lähestyy.

Jannina, mikä on väitöskirjasi aihe? 

Tutkin ruokailutottumuksia sekä niiden yhteyttä lihavuuteen, yli- ja alipainoon sekä syljen mikrobistoon varhaisnuorilla. Olen taustaltani kansanterveystieteilijä, ja graduni tein raskaana olevien ja imettävien naisten raudanpuutosanemiasta. Siten lasten ja varhaisnuorten ruokailutottumusten tutkiminen oli kiinnostava jatkumo aiemmalle osaamiselleni.

Miksi aihettasi on tärkeä tutkia?

Ruokailutottumukset liittyvät keskeisesti terveyteen ja painoon, ja lihavuus on, kuten tiedetään, suuri terveyshaaste myös lapsilla ja nuorilla. Teini-ikä on kriittinen kehitysvaihe, ja lapsuudessa ja nuoruudessa kehittyneet elintavat tyypillisesti kantavat aikuisuuteen asti. Siksi on tärkeä selvittää, mitä tässä ikävaiheessa tapahtuu. Suomessa on tutkittu aikuisten ja pienten lasten ruokailutottumuksia, mutta varhaisnuorista laajaa kohorttitutkimustietoa on vähemmän saatavilla, ja syljen mikrobiston ja ruokailutottumusten välisistä yhteyksistä tiedetään ylipäätään hyvin vähän.

Mitkä ovat tutkimuksesi keskeisimmät tulokset?

Väitöstutkimuksessani selvisi, että suomalaisten varhaisteinien kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä on parannettavaa. Moni nuori myös jättää aterioita väliin. Etenkin aamupalan syömättä jättämisellä havaittiin olevan yhteys suurempaan ylipainon ja lihavuuden riskiin. Lisäksi syljen mikrobisto oli monimuotoisempi niillä, jotka söivät aamupalan ja päivällisen säännöllisesti verrattuna aterioiden välttäjiin. Kiinnostava löytö oli se, että Prevotella-bakteeriaoli enemmän niillä, jotka jättivät aterioita väliin ja söivät harvemmin kasviksia. Prevotella on suussa yhdistetty parodontiittiin eli hampaan kiinnityskudossairauteen, mutta toisaalta suoliston mikrobistossa sitä on löytynyt enemmän kasvissyöjillä kuin sekasyöjillä. Tämä osoittaakin sen, että aihetta pitää vielä tutkia lisää. Runsas kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö sekä säännöllinen ateriarytmi tukevat terveyttä, ja lapsia ja nuoria tulisi kannustaa niihin.

Jannina Viljakainen-Diopin väitöstilaisuus järjestetään keskiviikkona 28. lokakuuta 2020 kello 9 Helsingin yliopistossa. Väitöstä voi seurata etänä tässä osoitteessa (live stream password 959595). Väitöskirjan otsikko on ”Ruokailutottumukset, painoindeksi ja syljen mikrobiota suomalaisilla nuorilla”. Vastaväittäjänä toimii professori Lauren Lissner Göteborgin yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Elina Lehesjoki. Voit lukea väitöskirjan tiivistelmän ja koko tekstin täältä.