Kasvua ja turvaa kohtaamisista – ”Folkhälsanilla on kaikki mahdollisuudet tulevaisuudessa”

Stefan Mutanen ei ollut koskaan kuvitellut kantavansa johtovastuuta eräässä ruotsinkielisen Suomen suurimmista organisaatioista. Mutta vuonna 2002, kun hän oli johtanut Folkhälsanin toimintaa Meltolassa kolme vuotta, häneltä kysyttiin, voisiko hän harkita toimitusjohtajan tehtävän hyväksymistä, jos hänet valitaan. Ja hänet valittiin.

Sosionomitaustainen Mutanen sanoo viihtyneensä toimitusjohtajan roolissa alusta alkaen ja kuvailee työtään ”Pohjois-Euroopan mielenkiintoisimmaksi ja palkitsevimmaksi”.

– Koin Folkhälsanin vakaaksi ja pitkäaikaiseksi organisaatioksi ja tunsin olevani tervetullut alusta alkaen.

Johtajakokemusta hänellä oli jo ennen Folkhälsania. Monipuolisen uransa aikana hän on työskennellyt mm. Tammisaaren työkeskuksen johtajana ja sosiaalijohtajana Karjaalla. Ennen valintaansa Folkhälsanin toimitusjohtajaksi hän johti Meltolan hyvinvointialuetta, joka oli Folkhälsanin sosiaali- ja terveydenhuoltohanke ja vastasi terveyskeskuksesta, kotihoidosta ja vanhustenhoidosta Karjaan Meltolassa.

– Olen kokenut johtajuuden aina suhteena, en asemana. Yksinään kukaan ei saa aikaiseksi mitään, mutta jos onnistuu kokoamaan ihmisiä, jotka haluavat jotain, näkee tuloksia.

Vakaata kasvua

Mutasen ollessa ruorissa organisaatio kehittyi monella tasolla.

– Näimme kasvua neljällä alueella. Tutkimus kasvoi muun muassa ulkoisen tuen ansiosta, ja esimerkiksi diabeteksen tutkimus kehittyi nopeasti. Koulutuksen kehitys liittyi uuteen, monipuoliseen toimintaan Norrvallassa ja Solvallassa. Toimiessani hallituksen puheenjohtajana Prackticum-ammattiopistossa, jonka suurin omistaja Folkhälsan on, saimme tuplattua opiskelijoiden määrän. Folkhälsans förbundin toiminta kasvoi, ja parhaimmillaan meillä oli runsaat 19 000 yhdistyksen jäsentä. Myös palvelujen tuotannossa oli merkittävää kasvua laadusta tinkimättä.

Vuosina 2002–2018 rakennettiin myös uusia Folkhälsan-taloja 9 paikkakunnalle, mikä teki organisaation läsnäolosta entistä näkyvämpää.

– Folkhälsanin merkitys ruotsinkieliselle Suomelle on suuri. Organisaatio tekee paljon konkreettisia asioita, kun taas monilla muilla organisaatioilla on tukirooli. Rakentamalla Folkhälsan-talojen verkoston pystyimme osoittamaan, että välitämme kaikista alueista, ja siitä muodostui meille vahvuus, koska alueiden välillä ei ollut kilpailua.

Mutanen on tyytyväinen kasvuun ja organisaation vakaaseen talouteen, mutta katsoo, että kasvuun voi liittyä myös riskejä.

–Oli olemassa riski, että toiminta alkaisi hajautua. Folkhälsan on aina Folkhälsan, ja yhteistyön rakentaminen oli tärkeää, vaikka tarvittaisiin myös erityisratkaisuja.

Vuosien varrella Stefan Mutanen vieraili useissa Folkhälsanin hoitoyksiköissä ja päiväkodeissa. Hän muistaa vierailuja lämmöllä ja kertoo, kuinka hän oli läsnä Björnen-päiväkodin vihkiäisissä.

– Rakensin avajaispuheen Folkhälsan-kuvakirjan mukaan, ja pian lapset innostuivat ja vastasivat minulle. Se oli luultavasti yksi parhaista puheistani.

Turvaa kohtaamisista

Syksyllä 2018 Stefan Mutasen oli aika luovuttaa viestikapula Georg Henrik Wredelle, joka on sittemmin kantanut toimitusjohtajan vastuuta.

– Eläkettä pidetään joskus yliarvostettuna olotilana. Folkhälsan ei ollut minulle vain työ, vaan pikemminkin elämäntapa. Saatan kaivata yhteyttä ja ihmisiä, ja pidän edelleen yhteyttä moniin. Siirtyminen eläkkeelle sujui kuitenkin varsin hyvin, koska minulla on monia uusia asioita hoidettavana, kuten useita luottamustehtäviä. Mutta tietysti käyn usein verkkosivuilla katsomassa, mitä on tekeillä.

Mutanen iloitsee siitä, että Folkhälsan organisaationa on menestynyt hyvin myös koronan aikana.
– Paljon koronan mukanaan tuomasta on tietysti huonoa, mutta jos haluamme nähdä jotain positiivista, pandemia on opettanut meille, että on mahdollista tehdä yhteistyötä etänä. Esimerkiksi Folkhälsanin osalta näen mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön myös tulevaisuudessa.

Mutasen näkemys Folkhälsanin tulevaisuudesta on valoisa, mutta hän korostaa jatkuvan kehityksen merkitystä. On tärkeää kehittää uutta, mutta yhtä tärkeää on myös kehittää olemassa olevaa toimintaa. Hän näkee ruotsinkielisen saattokotitoiminnan ja mielenterveydenhuollon tulevaisuuden harkitsemisen arvoisina mahdollisuuksina.

– Folkhälsanilla on kaikki mahdollisuudet myös tulevaisuudessa, niin tutkimuksessa, palvelutuotannossa kuin järjestötoiminnassakin. On tärkeää, että on jotain kestävää, toimintaa, jossa ihmiset tapaavat ihmisiä. Folkhälsan on siinä hyvä. Turva on ihmisten välisissä kohtaamisissa – se säilyy myös maailman muuttuessa.

Fakta:

Tj vuosina: 2002–2018
Työelämässä ennen Folkhälsania ja sen jälkeen: Ennen Folkhälsania Stefan Mutanen työskenteli kuntatyönantajilla, muun muassa sosiaalijohtajana Karjaalla.
Alkuperäinen ja nykyinen kotipaikka: Syntynyt Pohjassa, mutta asunut Karjaalla suurimman osan elämästään.
Ikä: 67 vuotta
Perhe: Vaimo Tua, tyttäret Malin ja Lotta sekä neljä lastenlasta.
Kiinnostuksen kohteet: Useita luottamustehtäviä, mukaan lukien suomenruotsalaisen urheiluliiton SFI:n puheenjohtaja ja Focus-säätiön hallituksen puheenjohtaja Länsi-Uudellamaalla.
Mitä teet nyt: Vietän aikaa lastenlasten kanssa ja istun etätapaamisissa, mutta kaipaan todellisia tapaamisia ja ihmisten kohtaamista.

Teksti: Annika Sjöblom
Kuva: Emilia Nyberg

Lue haastattelu Folkhälsanin aikaisemman toimitusjohtajan Mikael Ingbergin kanssa tästä.