Sipoolainen Dan Wickholm on yksi kolmesta isästä, joille tänä vuonna myönnetään Vuoden Isä -palkinto. Perheen arjen haasteista huolimatta Wickholm on alusta asti priorisoinut tyttäriensä hyvinvointia. Lasten syntymästä asti hän on ollut tyttärilleen Edithille sekä Fannylle läsnä oleva isä.
Lämmin tunnelma, iloinen nauru ja iso kasa kenkiä. Nämä asiat ovat vastassa, kun vierailija astuu sisään sipoolaisperhe Wickholmin kotiin. Koko perhe on läsnä, paikalla on Dan Wickholm, Lina Wickholm sekä lapset Edith Wickholm, 12, ja Fanny Wickholm, 10. Perheen arkeen on vuosien mittaan mahtunut useita haasteita sairauksien muodossa. Siitä huolimatta arki on tänä päivänä oikein hyvä ja perhe kertoo nyt mielellään tarinansa.
Yksi elämä ennen lasten syntymää, toinen sen jälkeen – ja molemmat todella hienoja. Näin Dan Wickholm kuvailee tunnetilaansa, kun hänestä tuli 12 vuotta sitten ensimmäisen kerran isä.
– Isäksi tuleminen oli iso juttu, ja olin tietenkin mukana synnytyksessä. Kävimme kolmistaan myöhemmin Folkhälsanin vauvauinnissa ja kokeilimme muitakin asioita. Olin myös vuoden verran vuorotteluvapaalla.
Vajaa kaksi vuotta myöhemmin syntyi nuorempi tytär Fanny ja perhe pääsi muuttamaan omakotitaloon Sipooseen, jossa he vielä tänäkin päivänä asuvat. Tänä aikana Dan Wickholm työskenteli laivalla siten, että teki työtä 10 päivää, jonka jälkeen oli vapaalla kotona saman verran. Lina Wickholm muistaa, kuinka noina aikoina usein antoi tytöt suoraan isän hoidettavaksi, kun tämä tuli kotiin lähteäkseen itse töihin.
– Dan on todella hyvä ja läsnä oleva isä tytöille. Jo silloin kun tapasimme, ajattelin että tässä on hieno ihminen, hänestä tulee hyvä isä, Lina Wickholm sanoo.
Vuonna 2014 perheen elämä muuttui aivan yllättäen, kun Lina Wickholm sairastui vakavasti.
– Yhden yön aikana tyttöjen äiti katosi meidän arjestamme ja minusta tuli kokoaikaisä, Dan Wickholm sanoo.
10 kuukautta sairastumisen jälkeen Linan oli vihdoin mahdollista tulla kotiin. Parantuminen on kuitenkin pitkä prosessi ja vuosien aikana Dan on yhdessä useiden ammattilaisten kanssa huolehtinut vaimostaan. Vuonna 2018 Linan tilanne alkoi näyttää jo paremmalta. Tällöin kuitenkin vanhin tytär Edith sairastui äkillisesti ja Dan ymmärsi pian, että sairaus oli hyvin samanlainen kuin Linalla.
– Editihin sairastuminen oli minulle todella kova paikka. Sairaus johtuu geeniviasta, joka aktivoituu viruksen yhteydessä. Tämän kaiken saimme tietää vasta siinä vaiheessa, kun Edith sairastui.
Dan Wickholm on vuosien aikana usein saanut kertoa sairaudesta myös lääkäreille. Geneettisten sairauksien kirjo on laaja, eikä kukaan voi tuntea niitä kaikkia, hän sanoo. Tänä päivänä, vajaat kahdeksan vuotta Linan sairastumisen jälkeen perheen arki on muuttunut rutkasti paremmaksi. Edith on toipunut ja myös Linan tilanne on huomattavasti parempi. Yhä edelleen Dan hoitaa kaiken tarvittavan kodin ulkopuoleisen ja tyttöihin liittyvän, mutta arjessa on jälleen tilaa spontaaniudelle.
– Taakka on toki ollut raskas. Olen varmasti jo unohtanut monia asioita, mutta ehkä niitä ei kannatakaan enää muistella. Meillä on asiat jo melko hyvin ja voimme tyttöjen kanssa lähteä kolmistaan vaikkapa elokuviin tai laskettelemaan, sillä Lina pärjää hyvin itsekseen kotona.
Dan Wickholm kuvailee itseään perhekeskeisenä. Hän painottaa, että lapsista huolehtiminen on koko ajan ollut ykkösprioriteetti.
– En ole ollut kokopäiväsessä työssä seitsemään vuoteen, mutten koskaan ole tehnyt yhtä paljon töitä kuin näin vuosina. Minulla ei ole ollut aikaa miettiä itseäni ennen tätä hetkeä. Nyt olen aloittanut opiskelun ja olen parhaillaan työharjoittelussa.
Perhe Wickholm kertoo, että heille tarjottiin vaikeina aikoina paljon tukea, etenkin perheen ja ystävien suunnalta, mutta myös kunnalta.
Vaikeuksista huolimatta Dan Wickholmille on aina ollut tärkeää olla tyttärilleen läsnä oleva isä. Vuosien varrella hän on muun muassa toiminut molempien tyttäriensä luokkavanhempana. Tällä hetkellä hän on mukana paikallisessa Hem och skola -yhdistyksen toiminnassa.
– Olen huolehtinut kaikesta lapsiini liittyvästä siitä asti, kun tytöt olivat 4- ja 2-vuotiaita. Olen vienyt heitä päiväkotiin, uimakouluun ja kuskannut harrastuksiin. Usein olen isänä melko yksinäinen, paikalla on monesti minä sekä äidit.
Tasa-arvoinen vanhemmuus on Danin mielestä tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, johon on vaikea löytää ratkaisua.
– Äidit osallistuvat usein eniten etenkin päiväkotiaikoina. Monissa perheissä kyseessä on taloudelliset seikat, ja jokainen perhe tekee niin, kuin omalle perheelle on parasta. Vanhemmuuden tasavertainen jakaminen ei aina ole helppoa. Minulle isomman vastuun ottaminen Linan sairastuessa oli luonnollista, olinhan hoitanut heitä kokoaikaisesti alusta asti. Onni epäonnessa, voisi sanoa.
Perheen arki on lämminhenkistä, huumorintäytteistä ja vitsejä heitellään suuntaan, jos toiseenkin. Perheen yhteisiin harrastuksiin kuuluu elokuvien katsominen, vaikka aina kaikkia miellyttävän elokuvan löytäminen ei olekaan helppoa, Fanny Wickholm myöntää. Molemmat tytöt pitävät myös kovasti askartelusta yhdessä äitinsä kanssa ja parhaillaan askartelupöydän ääressä syntyy itsetehtyjä joulukalentereita.
– Pelaamme myös paljon lautapelejä, Hotelli-niminen peli on suosikkimme. Fanny voittaa meillä yleensä muistipelit, Edith Wickholm kertoo.
Koko perhe on iloinen siitä, että juuri Dan palkitaan Vuoden Isä -palkinnolla.
– Isien rooli on erittäin tärkeä lapsille, tätä haluan mielelläni painottaa. Olen erittäin kiitollinen palkinnosta – minähän en ole tehnyt niin paljoa yhteiskunnan eteen, mutta sen sijaan tarjoan lapsilleni turvaa vaikeissa perhetilanteissa. Huolehdin perheestäni, kun joku sairastuu – ja lapset tietävät, että voivat luottaa minuun aina, sanoo Dan Wickholm.
Palkinnon jakaa tänä vuonna perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Puheessaan hän korosti muun muassa isyyden merkitystä.
– Isien rooli on erittäin tärkeä. Isäksi tulo voi tuottaa ennen kokemattomia positiivisia tunteita. Isäksi kasvetaan, ja nimenomaan vuorovaikutuksessa lapseen.
– Isiä tarvitaan, ja haluamme tukea isien laajempaa osallistumista sekä edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä lasten etua, ministeri Kiuru sanoi.
Sosiaali ja terveysministeriö jakaa vuosittain Väestöliiton esityksestä palkinnon iseille, joka esimerkillään on edistänyt isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Tänä vuonna palkinnon sai Marko Oikarainen, Sergei Silkin ja Dan Wickholm.
Joka vuosi jaetaan myös äitienpäiväkunniamerkkejä esimerkillisille lasten ja nuorten kasvattajille sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjille.
Folkhälsan kuuluu organisaatioiden verkostoon, jotka paikallisyhdistysten sekä työntekijöiden kautta saavat ehdottaa sopivia isiä Vuoden Isä -palkintoa varten. Folkhälsanin paikallisyhdistys Sipoossa ehdotti tänä vuonna Dan Wickholmia. Malin von Koskull, Folkhälsans Förbund i Nylandin toiminnanjohtaja, pitää sopivien ehdokkaiden nimeämistä usean eri organisaation ja henkilön toimesta hienona asiana.
– Meillä on Suomessa edelleen työtä jäljellä tasa-arvoisen vanhemmuuden saralla. Folkhälsanin osalta on ollut tärkeää nostaa esille isiä, jotka edustavat turvallista sekä vastuullista isyyttä ja jotka toiminnallaan ja tarinallaan inspiroivat tasa-arvoiseen perhe-elämään ja arkeen, jossa lasten tarpeet huomioidaan. Olemme erittäin iloisia siitä, että juuri Dan Wickholm on yksi isistä, joille jaetaan Vuoden Isä -palkinto, Malin von Koskull sanoo.
Teksti: Annika Sjöblom
Kuvat: Mikko Käkelä
