Lastensuojelun avopalvelut

Lastensuojelun avopalveluyksikön toiminta perustuu Folkhälsanin lastensuojelutyön yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä laatukäsikirjaan.

Kotiin tehtävä perhetyö/tehostettu perhetyö on kasvokkain tapahtuvaa työtä perheen omassa kodissa ja elinympäristössä. Perhetyön jakso suunnitellaan ja sen tavoitteet ja kesto sovitaan yhdessä lastensuojeluviranomaisten ja perheen kanssa.

Tehostetussa perhetyössä perheenjäsenet saavat reflektoida omia kokemuksiaan, ajatuksiaan ja päämääriään sekä kehittää vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintamalleja. Perheohjaaja auttaa perhettä löytämään ja näkemään muutoksen tarpeet ja mahdollisuuden muutokseen. Keskeistä on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus, sen havainnoiminen ja vahvistaminen.
Perheiden erilaisuus ja arjen monimuotoisuus tekevät jokaisesta prosessista yksilöllisen. Lähtökohtana on ajatus jokaisen perheen omista vahvuuksista ja voimavaroista, joita vahvistamalla ja tukemalla edistetään perheen elämäntilanteen hallintaa.

Moniammatillinen tiimi ja monia työmenetelmiä

Folkhälsanin avopalveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu mm. perheterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja ja psykologi. Työmenetelminä käytetään asiakkaan osallisuutta tukevia, ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä työmenetelmiä.

Perheiden tarpeiden mukaan mahdollisia työmenetelmiä ovat mm. Trappan-väkivallanpurkumalli, VHT (videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus) menetelmä, MIM- vuorovaikutushavainnointi, Care Index, Theraplay-vaikutteinen leikki, neuropsykiatrinen valmentaminen jne. Työskentelyn arviointimenetelmänä käytämme OutcomesStars/Tulostähti menetelmää.

Lastensuojelun avopalveluyksikkö on osa Folkhälsanin lastensuojelutyön palveluketjua. Työskentelemme ruotsiksi ja suomeksi.

Lapset ja nuoret vastaavat: Millainen on hyvä elämä? Mitkä asiat saa sinut iloiseksi? Kenen seurassa sinun on hyvä olla?

• ”Hyvään elämään ja hyvinvointiin kuuluu vedenpitävät kengät, että voi hyppiä kuralätäköissä. Se on hyvä, jos on sellaset kengät”
• ”Kuralätäköissä hyppiminen tekee iloiseksi”
• ”Kavereiden, vanhempien ja tukihenkilön seurassa on hyvä olla. Ja siskon, jos se ei kiusaa”
• ”Sellainen elämä, jossa kaikki on ilmaista ja jossa on hyvät vanhemmat”
• ”Että aikuiset on kilttejä lapsille”
• ”Olen iloinen, jos saan legoja”
• ”Äidin ja isän kanssa on hyvä olla, ei kenenkään muun”
• ”Elämä on hyvää, jos kaikki on itsellä hyvin”
• ”Tulen iloiseksi, kun isä tulee kotiin tai kun te perheohjaajat olette täällä”
• ”Isän, äidin, perheohjaajien ja kavereiden kanssa on hyvä olla”
• ”Hyvä elämä on sitä, että asumme koko perhe yhdessä”
• ”Tulen iloiseksi, kun halaan pehmoleluja”
• "Tulen iloiseksi silloin, kun perheohjaajat tulevat”
• ”Kotona on hyvä olla”
• ”Hyvään elämään kuuluu hiljaisuus, että saa joskus olla rauhassa”
• ”Ystävät tekee iloiseksi, perhe ja muut läheiset”
• ”Sellasen kanssa on hyvä olla, joka on luotettava ja turvallinen henkilö, jonka kanssa voi olla oma itsensä”