Glaukooma on maailmanlaajuisesti yleisin pysyvän sokeuden aiheuttaja. Se on etenevä näköhermoa ja verkkokalvon hermosäikeitä vaurioittava tauti, joka johtaa aluksi näkökenttäpuutoksiin. Suomessa glaukoomaa aiheuttava myosiliinigeenin virhe on muita maita yleisempää.
Yli 100 000 suomalaista käyttää glaukoomalääkitystä. Lukumäärän odotetaan merkittävästi kasvavan väestömme vanhetessa. Tavallisesti glaukooma alkaa yli 40 vuoden iässä. Sen syntyyn vaikuttavat monet perintö- ja ympäristötekijät.
– Tätä nuorempana todettu glaukooma saattaa useammin periytyä yhden geenin virheiden seurauksena, kertoo väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti Perttu Liuska.
– Silmänpainetaso on taudin ainoa merkittävä riskitekijä, johon nykyhoidoilla voidaan vaikuttaa.
Tavallisimmin glaukooman syntyyn on liitetty myosiliinigeenin virheitä, joita on löydetty 2–4 %:lta kaikilta ja jopa 6–36 %:lta nuoruustyypin glaukoomaa sairastavista. Väärin laskostunut myosiliiniproteiini näyttää kertyvän soluihin ja estävän kammionesteen ulosvirtausta silmästä. Kun kammionesteen kierto häiriintyy, silmänpaine suurenee ja paine alkaa vaurioittaa herkkää näköhermoa.
Liuska havaitsi väitöstyössään, että Suomessakin myosiliinigeenin geenivirheet olivat yleisin nuoruustyypin glaukooman aiheuttaja. HUS Silmätautien klinikasta kerättiin 50 perhettä, joissa esiintyi nuoruustyypin glaukoomaa. Glaukoomaa aiheuttava geenivirhe löydettiin 14 %:lta (7/50) ja myosiliinigeenin virhe selitti glaukoomatapauksista 10 % (5/50).
– Tunnistimme useissa perheissä uusia geenivirheitä, jotka aiheuttavat glaukoomaa. Tämä tieto antaa mahdollisuuden tutkia geenivirheet muiltakin perheenjäseniltä ja tunnistaa glaukooma ajoissa ennen kuin se aiheuttaa pysyviä vaurioita näkemiseen, Liuska toteaa.
Myös muita glaukooman perinnöllisiä riskitekijöitä kuin myosiliinigeeni on löydetty. Toisaalta hiljattain on tunnistettu myös mahdollisia perinnöllisiä suojatekijöitä, kuten eräät apolipoproteiini E:n (APOE) variantit. APOE-varianttien assosiaatio silmäsairauksiin on todettu kansainvälisissä tutkimushankkeissa.
Väitöskirjassa hyödynnettiin ainutlaatuista satojen tuhansien suomalaisten geenitietoja ja sairaushistoriaa yhdistävää FinnGen-tutkimusaineistoa. Näin huomattiin, että yleinen glaukoomalle altistava myosiliinigeenin virhe p. (Gln368Ter) on Suomessa muuta maailmaa yleisempi. Tätä varianttia kantaa jopa 0,33 % eli lähes 20 000 suomalaista. Suomessa tämä variantti näyttää vahvasti altistavan korkeapaineisen glaukooman kehittymiselle. Liuska osoitti ensimmäistä kertaa, että variantti kytkeytyy myös Pohjoismaissa yleiseen silmän etuosan tyvikalvojen poikkeavuuteen liitettyyn eksfoliaatioglaukoomaan.
Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä, apolipoproteiini E4 (APOE4), on Pohjoismaissa yleinen. Suomalaisista lähes kolmanneksella on vähintään yksi kopio tätä riskialleelia. APOE4 näyttää suomalaisessa väestössä paradoksaalisesti suojaavan silmänpohjan ikärappeumaa ja glaukoomaa vastaan, joskin suojavaikutus glaukoomaa vastaan on melko vähäinen.
– Väitöskirjatyössäni selvitettiin glaukooman geneettistä taustaa sekä nuoruustyypin glaukoomaan perustuvassa keräämässämme potilasaineistossa ja FinnGen-tutkimusaineistossa. Glaukooman geneettisten riskitekijöiden ymmärtäminen mahdollistaa jatkossa riskissä olevien potilaiden paremman tunnistamisen sekä mahdollisesti tulevaisuudessa uusien lääkkeiden kehittämisen, Liuska sanoo.
Perttu Liuskan väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä HUS Silmätautien klinikan, Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Silmägenetiikan tutkimusryhmän kanssa.
LL Perttu Liuska väittelee 1.12.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Myocilin and the genetics of open-angle glaucoma in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 2, Haartmaninkatu 3.
Live stream
LL Perttu Liuska, erikoistuva lääkäri
perttu.liuska@helsinki.fi, +358 50 461 5995
Kuva Manhattan-kuvaaja yleisimmän myosiliinigeenin glaukoomaa aiheuttavan geenivirheen c.1102C>T, p.(Gln368Ter) assosiaatiosta eli linkittymisestä eri glaukoomatyyppeihin FinnGen-biopankkiaineistossa.
Y-akselilla p-arvo esitetään käytännöllisyyden vuoksi kymmenkantaisena logaritmina. X-akselilla on kuvattu FinnGenin lukuisat eri tautiryhmät, joista ainoastaan eri glaukoomapäätetapahtumat nousevat selvästi merkitseviksi.
