Uusi tutkimusraportti koululaisten elintavoista ja hyvinvoinnista Salossa tuo esiin sekä hyviä että huonoja seikkoja.
DAGIS Salo -tutkimuksessa selvitetään 8–12-vuotiaiden elintapoja, hyvinvointia, oppimista ja stressistä palautumista, sekä niiden yhteyttä koti-, koulu- ja varhaiskasvatusympäristöön. Tutkimukseen osallistui yhteensä 522 oppilasta eli 26 prosenttia Salon 3.–6.-luokan oppilaista.
78 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oppilaista kertoi pitävänsä koulusta melko tai hyvin paljon. 82 prosenttia osallistuneista oppilaista koki mielen hyvinvointinsa hyväksi. Pojista suurempi osa (91 prosenttia) kuin tytöistä (74 prosenttia) koki mielen hyvinvointinsa hyväksi. WHO-koululaistutkimuksessa vuonna 2022 koko maan viidesluokkalaisista 79 prosenttia koki mielen hyvinvointinsa hyväksi.
– Salon kaupungin opetuspalveluissa DAGIS Salo -tutkimuksen tulokset on otettu kiinnostuneina vastaan. Hyvän yhteistyön tuloksena meillä on nyt käytettävissä lasten hyvinvointia ilmentäviä merkityksellisiä tuloksia. Opetuspalveluissa iloitsemme siitä, että tutkimukseen osallistuneista lapsista valtaosa koki terveydentilansa erittäin hyväksi tai hyväksi, sanoo Salon kaupungin opetusjohtaja Inkeri Lahti.
Oppilaat käyttivät älypuhelintaan arkisin keskimäärin 2 tuntia ja 36 minuuttia. Älypuhelimen käyttöajassa oli eroja luokkien välillä: 3.-luokkalaiset käyttivät älypuhelinta keskimäärin 2 tuntia päivässä, ja 6.-luokkalaiset 3 tuntia ja 24 minuuttia. Huoltajat raportoivat oppilaan ruutuajan älypuhelinlokien avulla suoraan älypuhelimesta.
30 prosenttia koululaisista raportoi syövänsä kasviksia, poislukien ruokalajeissa mukana olevat kasvikset, vähintään kaksi kertaa päivässä ja 16 prosenttia marjoja ja hedelmiä vähintään kaksi kertaa päivässä. Marraskuussa 2024 julkistettujen kansallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä monipuolisesti ja vähintään 5–9 annosta päivittäin.
– Kouluruokailua koskevat tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että ruokakasvatuksen kehittämistyössä olemme oikealla tiellä. DAGIS Salo -tutkimuksen tulokset antavat tutkimusperusteista tietoa kehittämistyömme tueksi. Kuluvan lukuvuoden aikana kaikissa perusopetuksen kouluissa järjestetään kouluruokailun kehittämisestä yhteisöllisen opiskeluhuollon tapaaminen. Lisäksi olemme mukana Tervettä kasvua -hankkeessa, sanoo Inkeri Lahti.
Tärkeä osa tutkimusta on, että se seuraa lapsia ajan mittaan, mikä antaa tutkijoille mahdollisuuden selvittää, miten lasten ympäristön tekijät vaikuttavat heidän elintapoihinsa, hyvinvointiinsa ja kehitykseensä.
– DAGIS Salo -tutkimus on ainutlaatuinen tutkimus monilta osin. Se toteutetaan koko Salon kunnassa ja harvassa tutkimuksessa on tutkittu näin laajasti ympäristötekijöitä ja niiden yhteyttä koululaisten elintapoihin, hyvinvointiin ja oppimiseen. Lisäksi DAGIS Salon osallistujista noin 200 on osallistunut päiväkoti-ikäisenä DAGIS-tutkimukseen. Näin ollen tulemme myös tutkimaan, miten ympäristötekijät varhaislapsuudessa ennustavat koululaisten elintapoja ja hyvinvointia, sanoo DAGIS Salo -tutkimuksen vastaava tutkija Carola Ray Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Uudessa raportissa kuvataan koululaisten hyvinvointia, sekä miten koulut edistävät terveellisiä elintapoja.
– Oppilaat vaikuttivat hyvin innokkailta osallistumaan tutkimukseen, ja tutkijoiden vastaanotto kouluissa oli hyvä, sanoo tutkija Josefine Björkqvist Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
– DAGIS Salo on oiva esimerkki useamman tahon yhteisestä tutkimushankkeesta, jonka avulla opetuspalvelut on saanut arvokasta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa varhaislapsuuden ympäristön ja nykyisen ympäristön vaikutuksista koululaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Saatua tietoa pystytään käyttämään terveyttä edistävään työhön Salon kaupungissa, sanoo Salon kaupungin sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor.
Näin tutkimus tehtiin:
|
DAGIS Salo -tutkimuksen raportti löytyy täältä.
Lue lisää tutkimuksesta: Tutkimuksen internetsivut.
X: @DAGISresearch
Instagram: dagisresearch
Facebook: DAGISresearch
Carola Ray
DAGIS Salo -tutkimuksen vastaava tutkija
Folkhälsanin tutkimuskeskus
puh. 050 370 5193, sähköposti carola.ray@folkhalsan.fi
