Puhelin voi tietyissä tapauksissa auttaa navigoinnissa tai olla osa fyysistä aktiviteettiä, mutta meidän on silti muistettava, ettei liikenne ole oikea paikka peleille ja leikeille. Onnettomuusriski kasvaa, kun katseemme ja tarkkaavaisuutemme on puhelimessa liikenteen sijaan.

 Aktiviteettipelit kuten Pokemon Go saavat lapset ja nuoret liikkumaan. Tämänkaltaiset pelit ovat osa tulevaisuuttamme, ja siksi on tärkeää, että varhaisessa vaiheessa teemme lapset tietoiseksi puhelimen käytöstä, ja siitä, miten se vaikuttaa tarkkaavaisuuteen liikenteessä.

Ala-asteikäisten lasten käsitys liikenteestä on vielä puutteellinen. 7–8-vuotiaan on hankala arvioida nopeutta ja etäisyyttä, eikä 9–10-vuotiaskaan ota liikenteen riskejä samalla tavalla huomioon kuin aikuinen. Näkö- ja kuuloaistit eivät ala-asteiässä ole täysin kehittyneet. Lasten on vaikeampi vaihtaa lähinäöstä kaukonäköön. Lasten näkökenttä on myös aikuisia kapeampi, ja heidän on vaikeampi havaita liikkeitä silmäkulmasta katsoen. Nämä ominaisuudet heikkenevät vielä enemmän, jos on muuta ajateltavaa ja keskittyy esimerkiksi puhelimeen. Lasten on myös vaikeampaa havaita, mistä äänet tulevat. Tämä ominaisuus heikkenee vielä enemmän, mikäli käytetään kuulokkeita. Lapset ovat myös aikuisia pienempiä, joten he kokevat liikenteen ja heidät nähdään liikenteessä eri näkökulmasta.

Lapset ja nuoret liikkuvat arjessaan yhä vähemmän ja heidät ajetaan usein kouluun, ystävien luokse ja harrastuksiin. Monille lapsille aktiivinen koulutie on ratkaisevan tärkeä, jotta he saavuttaisivat suosituksen kahden tunnin fyysisestä aktiivisuudesta joka päivä. Lapset, jotka aktiivisesti liikkuvat koulumatkallaan ovat iloisempia ja pirteämpiä, jonka lisäksi he keskittyvät, oppivat sekä muistavat paremmin. Kouluun pyöräily tai kävely lisää vapauden ja itsenäisyyden tunnetta ja parantaa itseluottamusta. Meidän tulee kannustaa lapsia liikkumaan kouluun ja koulusta turvallisella tavalla.