Lapsuuden runsas ruutuaika erityisesti viikonloppuisin on yhteydessä korkeampaan painoindeksiin (BMI) nuorilla. Folkhälsanin tuoreen tutkimuksen mukaan ruutuaika lisääntyy siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen.
Tämän päivän lapset ja nuoret kasvavat näyttöjen ääressä. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon ruutuaikaa on haitaksi, tai mitä pitkän aikavälin fyysisiä ja psykologisia vaikutuksia runsaalla ruutuajalla on. Yhteistyössä muiden muassa Helsingin yliopiston kanssa Folkhälsanin tutkimuskeskuksen Fin-HIT-tutkijat ovat seuranneet yli 5 000 lapsen ruutuaikaa ja painon kehitystä kolmen vuoden ajan. Lasten keskimääräinen ikä oli tutkimuksen alussa 11 vuotta ja seurantajakson lopussa 14 vuotta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Journal of Adolescent Health -tiedejulkaisussa.
– Tällä tutkimusalalla ei ole tehty paljon seurantatutkimuksia. Tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin ristiriitaisia, minkä takia johtopäätöksiä syy-yhteyksistä ei ole voitu tehdä, Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkija Elina Engberg toteaa.
Lapset raportoivat, kuinka monta tuntia vapaa-ajastaan he käyttivät katsellen televisiota, videoita ja elokuvia sekä käyttäen tietokonetta niin arkipäivinä kuin viikonloppuisinkin. Lasten paino ja pituus mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Painoindeksin nousu oli suurempi niillä 14-vuotiailla, jotka lapsena viettivät paljon aikaa ruudun ääressä, kuin niillä, jotka ilmoittivat ruutuajan määrän pienemmäksi.
Useimmat ihmiset katselevat näyttöjä joko paikoillaan istuen tai maaten. Kehon ollessa liikkumaton energiankulutus laskee, mikä tarkoittaa sitä, että ruutuaika vaikuttaa kehon energiatasapainoon. Yhteys runsaan ruutuajan ja korkean painon välillä ei tullutkaan tutkimusryhmälle yllätyksenä. Yllättävää sen sijaan oli varsin voimakas yhteys viikonloppujen runsaan – vähintään 4 tuntia päivässä – ruutuajan ja tulevan korkean painoindeksin välillä.
– Viikonloppuisin lapsilla on enemmän aikaa olla ruudun ääressä, ja toisaalta myös enemmän aikaa liikkua. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet viikkoon kokonaisuutena. Tästä syystä tulos oli erityisen kiinnostava, Engberg toteaa.
Koska niin arkipäivien kuin viikonlopunkin runsas ruutuaika johti korkeampaan painoindeksiin kolmen vuoden jälkeen, tutkijat ovat päätelleet, että lisääntynyt ruutuaika lisää korkean painoindeksin riskiä.
Painonnousun lisäksi myös ruutuajalla on taipumusta lisääntyä siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Vähintään kolme tuntia televisio-ohjelmia arkipäivisin katsovien lasten osuus kasvoi 16 prosentista 23 prosenttiin kolmen vuoden tutkimusjakson aikana. Vähintään neljä tuntia viikonloppuisin katsovien lasten osuus taas kasvoi 19 prosentista 30 prosenttiin.
Elina Engberg.
Yksi tapa ehkäistä nuorten ylipainoisuutta on korvata passiivista ruutuaikaa enemmän liikkumista sisältävällä tekemisellä. Fin-HIT-tutkimusryhmä suosittelee lasten omia liikuntaharrastuksia ja leikkiä sekä ulkoilua perheen parissa ja lisäksi terveellistä ruokavaliota.
– Olisi hyvä, jos edes osan ruutuaikaa voisi vaihtaa aktiivisempiin ajanviettotapoihin kuten yhdessä ulkoiluun, tai oikeastaan mihin tahansa, mikä katkaisee passiivisen ruudun katselun ja saa lapsen liikkeelle, Engberg sanoo.
Fin-HIT on valtakunnallinen tieteellinen tutkimus, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyteen ja elintapoihin. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa perimän ja elintapojen vaikutus tämän päivän ja tulevaisuuden lasten terveyteen.
Yhteystiedot:
Tutkijatohtori Elina Engberg, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, elina.engberg@helsinki.fi, +358 40 566 2341
Fin-HIT-tutkimusryhmän johtaja, dosentti Heli Viljakainen, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, heli.viljakainen@helsinki.fi, +358 50 448 5660
