Kuinka suuri osa suomalaisista 3–4-vuotiaista lapsista liikkuu, käyttää digitaalista mediaa ja nukkuu suositusten mukaisesti? Kuinka suuri osa täyttää suositukset verrattuna samanikäisiin lapsiin muualla maailmassa? Entä millaiset ovat lasten motoriset ja kognitiiviset taidot?
Tutkimusryhmän verkkosivutMiksi varhaisvuosien liikkumiskäyttäytymisen tutkiminen on tärkeää?
Elämän varhaiset vuodet (ikävuodet 0-5) ovat epäilemättä kriittisin ajanjakso tärkeiden fyysisten, motoristen ja kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Mikäli varhaisvuosien elinolosuhteet ovat epäsuotuisat, saattaa lapsen terve kehitys vaarantua, mikä puolestaan vaikuttaa koko elämänkulkuun. Toisaalta tätä herkkää ajanjaksoa voidaan myös hyödyntää vaikuttamalla positiivisesti yllä mainittujen taitojen kehittymiseen ja muovautumiseen, ja sitä kautta terveeseen kasvuun.
Ajatellaanpa pienen lapsen fyysistä ja motorista kehitystä siitä näkökulmasta, miten he liikkuvat päivän aikana. Useimmiten lapsen päivä koostuu yhdistelmästä nukkumista, istumista, seisomista ja liikkumista, joista jälkimmäinen on enimmäkseen leikkiä ja muuta päivittäistä liikuskelua. Varhaisvuosien liikunta on tutkimusten mukaan yhteydessä mm. parempiin motorisiin taitoihin ja luuston terveyteen. Riittävä unen määrä on yhdistetty suotuisampaan kehonkoostumukseen ja kasvuun, kun taas suuri määrä paikallaanoloa näyttäisi olevan yhteydessä negatiivisiin terveystekijöihin. Tiedämme kuitenkin suhteellisen vähän siitä, miten pienten lasten liikkuminen, paikallaanolo ja uni ovat yhteydessä toisiinsa, ja niiden yhteisvaikutuksista motorisiin ja kognitiivisiin taitoihin sekä terveyteen.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on määritellyt yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteekseen lasten ylipainon ehkäisemisen, ja siinä liikkumiskäyttäytymisellä eli liikunnalla, paikallaanololla ja nukkumisella on keskeinen rooli. WHO julkaisikin vuonna 2019 maailmanlaajuiset 24 tunnin suositukset alle kouluikäisten lasten liikunnasta, paikallaanolosta ja nukkumisesta. Suositusten mukaan 3–4-vuotiaiden lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin, josta vähintään tunti reippaasti tai rasittavasti. Lisäksi lasten vuorokaudessa tulisi olla enintään tunnin verran digitaalisen median käyttöä ja pitkiä paikallaanolojaksoja tulisi välttää. Unta tämän ikäisten lasten tulisi suositusten mukaan saada 10-13 tuntia vuorokaudessa, sisältäen yöunet ja päiväunet.
Mukana 41 maata ympäri maailman
Kansainvälinen SUNRISE-tutkimus kokoaa yhteen maailmanlaajuisen aineiston, jonka avulla voidaan vertailla lasten liikkumiskäyttäytymistä sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja eri maiden kesken, ja tarkastella varhaisvuosien liikkumiskäyttäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä eri kulttuureissa.
SUNRISE Finland -tutkimus on osa kansainvälistä SUNRISE-tutkimusta (International Study of Movement Behaviours in the Early Years – the SUNRISE study), jonka kunnianhimoisena päätavoitteena on selvittää, kuinka suuri osa 3–4-vuotiaista lapsista ympäri maailman täyttää WHO:n 24 tunnin liikkumissuositukset. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tutkia lasten karkea- ja hienomotorisia sekä kognitiivisia taitoja ja ylipainon esiintyvyyttä. Tutkimuksessa on mukana yhteensä 41 matalan, keski- ja korkean tulotason maata. Kansainvälisestä SUNRISE-tutkimuksesta vastaa Australiassa sijaitseva Wollongongin yliopisto.
Ketkä eivät täytä liikkumissuosituksia?
Mitkä lapseen itseensä, perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat lasten liikuntaan, digitaalisen median käyttöön ja nukkumiseen?
Yksilö kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ymmärtääksemme esimerkiksi lapsen liikkumiskäyttäytymistä, tulisi ilmiötä tarkastella sekä yksilö-, perhe-, päiväkoti-, kaupunki- että laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Tasot puolestaan ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi perheen varallisuus tai yhteisön kulttuuri saattavat vaikuttaa siihen, miten paljon lapsi liikkuu riippumatta hänen sukupuolestaan tai motorisesta kehityksestään. SUNRISE-tutkimus selvittääkin pienten lasten liikuntaan, paikallaanoloon ja nukkumiseen sekä niiden suositusten täyttymiseen yhteydessä olevia tekijöitä yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla.
Vanhempien henkinen hyvinvointi
Kansainväliseen tutkimukseen kuuluvien tavoitteiden lisäksi SUNRISE Finland -tutkimuksessa tutkitaan vanhempien henkistä hyvinvointia ja sitä, miten se on yhteydessä lasten liikkumiskäyttäytymiseen. Mielenterveysongelmat ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysongelmista ja niiden osuus on edelleen kasvussa. Pieni määrä tutkimuksia viittaa siihen, että äidin lisääntynyt stressi ja masennusoireet olisivat yhteydessä pienten lasten vähäisempään liikuntaan ja suurempaan paikallaanoloon digitaalisen median parissa. Onnellisten vanhempien lapsilla näyttäisi puolestaan olevan enemmän terveellisiä elintapoja. Vanhempien henkiseen hyvinvointiin panostaminen saattaisi siis olla tehokas keino vaikuttaa myös lasten terveellisiin elintapoihin, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa.
Perheitä kaupungeista ja maaseudulta
SUNRISE Finland -tutkimus koostuu kahdesta osasta; pilotti- ja päätutkimuksesta. Pilottitutkimuksen tarkoituksena on testata mittausmenetelmien toimivuutta pienemmällä joukolla tutkittavia päätutkimusta varten. Pilottivaiheeseen osallistuu 100 lasta ja heidän vanhempansa Folkhälsanin päiväkodeista Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa syksyn ja talven 2021 aikana. Tutkimuksessa kerätään tietoa lapsen kahdelta vanhemmalta tai huoltajalta, sillä useimmiten tutkimuksiin osallistuvat vain lasten äidit, jolloin toisen huoltajan näkökulma jää huomioimatta.
Päätutkimus on pilottitutkimusta huomattavasti laajempi, sillä siihen osallistuu yhteensä 1000 lasta ja heidän vanhempansa Helsingin, Turun, Kuopion ja Oulun kaupungeista ja lähialueiden maaseudulta vuoden 2022 aikana. Tutkimuksessa selvitetäänkin eroja suomalaisten pienten lasten liikkumiskäyttäytymisessä kaupunki- ja maaseutuympäristöjen välillä.
SUNRISE Finland -tutkimus on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama liikuntatieteellinen tutkimushanke, jonka toteuttaa Folkhälsanin tutkimuskeskus yhteistyössä Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen sekä Oulun Diakonissalaitoksen säätiön kanssa. Laaja aineisto tuottaa edustavaa tietoa suomalaisten liikkumiskäyttäytymisestä sekä motorisista ja kognitiivisista taidoista varhaisvuosien aikana, ja mahdollistaa kansainvälisessä tutkimuksessa mukanaolon.
Lasten mittaukset ja vanhempien kyselyt
Tutkimuksessa lasten liikuntaa, paikallaanoloa ja nukkumista mitataan liikemittareilla, joita lapset pitävät vyötäröllä ja ranteessa. Lisäksi lapset pääsevät tekemään erilaisia motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa mittaavia tehtäviä, kuten vauhditon pituushyppy ja yhdellä jalalla seisominen. Lapset myös pelaavat iPadilla kahta peliä, jotka mittaavat kognitiivisia taitoja; työmuistia ja tarkkaavuuden säätelyä. Mittausten lisäksi vanhemmat täyttävät kyselyjä mm. lapsen ruuankäyttöä sekä omaa ja lapsen digitaalisen median käyttöä ja luonnossa liikkumista koskien. SUNRISE Finland -tutkimuksessa vanhemmat vastaavat lisäksi kyselyihin, jotka kartoittavat heidän masennus-, stressi-, ahdistuneisuus- ja unettomuusoireita sekä ongelmallista digitaalisen media käyttöä.
Mitä alustavat tulokset maailmalta kertovat?
Alustavia tutkimustuloksia WHO:n liikkumissuositusten täyttymisestä on jo kertynyt jonkin verran SUNRISE-tutkimuksen osalta, sillä osa tutkimuksessa mukana olevista maista on toteuttanut tutkimuksen pilottivaiheen. Huolestuttavaa on se, että seitsemän maan SUNRISE-pilottitutkimusten tulosten perusteella keskimäärin vain alle 20 % 3–4-vuotiaista lapsista täyttää WHO:n 24 tunnin suositukset liikkumiselle, digitaalisen median käytölle ja unelle. Maakohtaiset erot ovat suuria; Bangladeshissa 5 % lapsista täytti kaikki kolme suositusta, kun taas Etelä-Afrikassa 26 % lapsista täytti suositukset. SUNRISE Finland -tutkimuksen edetessä saamme tietää, miten suomalaiset 3–4-vuotiaat lapset liikkuvat, viettävät aikaa paikallaan, käyttävät digitaalista mediaa ja nukkuvat muiden maiden lapsiin nähden, sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä suomalaisten lasten varhaisvuosien liikkumiskäyttäytymiseen.
Elina Engberg, Amanda Pulli, Marja Leppänen, Eva Roos
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Seuraa tutkimusta: Twitter, Facebook, Instagram.
Lähteet:
Bronfenbrenner U. Ecology of the Family as a Context for Human Development. Research Perspectives. Developmental Psychology 1986. https://doi.org/10.1037/0012-1649.22.6.723
Carson V et al. Systematic review of the relationships between physical activity and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health 2017. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4860-0
Chaput JP et al. Systematic review of the relationships between sleep duration and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health 2017. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4850-2
Draper CE et al. Understanding the influence of 24-hour movement behaviours on the health and development of preschool children from low-income South African settings: the SUNRISE pilot study. South African Journal of Sports Medicine 2020. http://dx.doi.org/10.17159/2078-516X/2020/v32i1a8415.
Engberg E et al. Parental happiness associates with the co-occurrence of preschool-aged children’s healthy energy balance-related behaviors. Journal of Happiness Studies 2021. https://doi.org/10.1007/s10902-021-00459-1
Guan H et al. Proportion of kindergarten children meeting the WHO guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep and associations with adiposity in urban Beijing. BMC pediatrics 2020. https://doi.org/10.1186/s12887-020-1969-6
Hossain MS et al. International Study of 24-hour Movement Behaviors of Early Years (SUNRISE): A Pilot Study from Bangladesh 2021. https://doi.org/10.1186/s40814-021-00912-1
Kim TV et al. Prevalence of Physical Activity, Screen Time, and Sleep, and Associations with Adiposity and Motor Development among Preschool-Age Children in Vietnam: The SUNRISE Vietnam Pilot Study. Indian Journal of Pediatrics 2021. https://doi.org/10.1007/s12098-021-03895-2
Kuzik N et al. Systematic review of the relationships between combinations of movement behaviours and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health 2017. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4851-1
Nyström CD et al. International study of movement behaviors in the early years (SUNRISE): results from SUNRISE Sweden’s pilot and COVID-19 study. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020. https://doi.org/10.3390/ijerph17228491
O’Connor SG et al. Associations of maternal stress with children’s weight-related behaviours: a systematic literature review. Obesity Reviews 2017. https://doi.org/10.1111/obr.12522
Okely AD et al. A collaborative approach to adopting/adapting guidelines - The Australian 24-Hour Movement Guidelines for the early years (Birth to 5 years): An integration of physical activity, sedentary behavior, and sleep. BMC Public Health 2017. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4867-6
Okely T et al. Cross-sectional examination of 24- hour movement behaviours among 3- and 4-year-old children in urban and rural settings in low-income, middle-income and high-income countries: the SUNRISE study protocol. BMJ Open 2021. http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2021-049267
Poitras VJ et al. Systematic review of the relationships between sedentary behaviour and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health 2017. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4849-8
Tanaka C et al. Relationship between adherence to WHO “24-Hour Movement Guidelines for the Early Years” and motor skills or cognitive function in preschool children: SUNRISE pilot study. Japanese Journal of Physical Fitness and Sports Medicine 2020. https://doi.org/10.7600/jspfsm.69.327
Tremblay MS et al. Canadian 24-hour movement guidelines for children and youth: An integration of physical activity, sedentary behaviour, and sleep. Applied Physiology Nutrition and Metabolism 2016. https://doi.org/10.1139/apnm-2016-0151
Turner E et al. SUNRISE pilot study: Canadian Surveillance Study of Movement Behaviours in the Early Years. Thesis 2020. https://curve.carleton.ca/system/files/etd/d0951ec1-1934-430c-89ed-4242738f0fa2/etd_pdf/60be3497d7f75d1d171ba1012bb1e131/turner-sunrisepilotstudycanadiansurveillancestudy_r.pdf
World Health Organization. World Health Assembly, 65. Global burden of mental disorders and the need for a comprehensive, coordinated response from health and social sectors at the country level: report by the Secretariat 2012. https://apps.who.int/iris/handle/10665/78898
World Health Organization. Report of the commission on ending childhood obesity. World Health Organization 2016. https://apps.who.int/iris/handle/10665/204176
World Health Organization. Guidelines on Physical Activity, Sedentary Behaviour and Sleep for Children under 5 Years of Age 2019. https://apps.who.int/iris/handle/10665/311664
